Kalastonhoitomaksuja on lunastettu koronakevään aikana merkittävästi aiempaa reippaammin. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön teettämästä kyselystä selviää, että kalastus lisää paitsi harrastajansa ulkoilua ja liikkumista, myös sosiaalista ja henkistä hyvinvointia.
Kalastusharrastuksen suosio on tänä keväänä kasvanut koronatilanteen ja leudon talven vuoksi, mikä näkyy kalastonhoitomaksujen määrän nousussa. Myös Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan korona-ajan rajoitteet ovat lisänneet suomalaisten kalastusintoa.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tiedottaja Jaana Vetikon mukaan kalastonhoitomaksuja on lunastettu koronaepidemian aikana aiempaa huomattavasti aktiivisemmin. Esimerkiksi niiden huhtikuun lopun tuotto oli kolmanneksen edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi.
Koronakevään aikana erityisesti päivälupien määrä on kasvanut, mikä kertoo lajin saaneen runsaasti uusia kokeilijoita. Vetikko uskoo, että poikkeusolojen suosiota selittävät etenkin kalastuksen tuomat luontoelämykset ja terveysvaikutukset.
– Kalastus edistää työikäisten jaksamista ja ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä. Se on mitä mainioin tapa kasvattaa lapsia ja nuoria terveeseen luontosuhteeseen, Vetikko kannustaa.
Huhti-toukokuussa toteutetun kyselytutkimuksen tulokset puhuvat lajin hyvää tekevän vaikutuksen puolesta. Noin 60 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että kalastus rentouttaa ja lisää harrastajansa hyvinvointia. Noin kolme neljäsosaa vastaajista pitää kalastusta koko perheen hyvänä yhdessä tekemisenä. Yli puolet kalastaa myös saadakseen pöytään herkullista lähiruokaa.
Vetikko muistuttaa, että kalastamalla vastuullisesti suojelee myös vesistöjä. Jokainen kalastonhoitomaksun maksava kantaa kortensa kekoon vesiemme hyvinvoinnin parantamiseksi.
– Maksuilla tuetaan muun muassa hankkeita, joiden tavoitteena on vahvistaa luontaisia kalakantoja ja tätä kautta parantaa vesien tilaa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Haukitehdas-hankkeemme, joka lisää hauen lisääntymisalueita.
Suomessa on hieman alle 1,6 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa – lähes joka kolmas suomalainen harrastaa jo kalastusta. Vetikko iloitsee siitä, että tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista haluaisi kalastaa nykyistä enemmän. Hän kehottaa tulevan kesän kalastajia edelleen ottamaan huomioon poikkeukselliset ajat.
– Vielä on syytä hakeutua rauhallisemmille apajille, muistaa turvavälit ja välttää lähikontakteja muihin kuin omaan kalakaveriin tai omiin perheenjäseniin.
Tietoa kyselytutkimuksesta:
SynoInternational suoritti Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tilaaman kyselytutkimuksen huhti-toukokuussa 2020. Kyselyyn vastasi 1 007 henkilöä, ja vastaajien ikähaarukka oli 18–80 vuotta. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa vapaa-ajankalastukseen liittyviä tapoja, mielipiteitä ja asenteita.
Tietoa julkaisijasta:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000 kalastuksen harrastajaa.
Vuonna 2020 järjestö viettää 20-vuotisjuhlaansa. Juhlavuosi näkyy pitkin vuotta eri puolella Suomea tapahtumin, tempauksin ja haastein. Tavoitteenamme on, että vuonna 2020 koko Suomi kalastaa yhdessä!
Lue lisää: www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi/
Lisätietoja:
www.vapaa-ajankalastaja.fi
www.vapaa-ajankalastajalehti.fi
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/
www.fisuun.fi
www.ottiopas.fi
www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat/
