Perhokalastusta harrastaa Suomessa arviolta noin 30 000 kalastajaa. Perhokalastusta voi harrastaa laajalti ympäri Suomen, mutta eniten perhokalastajia on Keski- ja Pohjois-Suomessa. Perhokalastus mielletään monesti kalliiksi harrastukseksi. Tämä käsitys perustuu siihen, että perhotarvikkeita on saatavilla myös kalliissa hintaluokassa. On kuitenkin saatavilla myös edullisia perhokalastustarvikkeita, joten harrastus ei ole ainoastaan rikkaiden mahdollisuus.
Huolimatta perhokalastustarvikkeiden hinnasta, kokemus kalastuksessa on sama.
Perhokalastuksen historia ulottuu 1800-luvulle
Perhokalastus on yleistynyt vasta 1970-luvun jälkeen, jolloin perhonsidontataidot kehittyivät ja se mahdollisti taitojen siirtymisen ihmiseltä toiselle.
Perhokalastuksessa lasikuituvapojen tulo markkinoille merkitsi kalastusvälineiden hinnan laskua. Hintojen lasku taas nosti perhokalastuksen suosiota, sillä sen ansiosta kalastus ei vaatinut enää merkittävää rahallista panostusta.
Perhokalastus on yksi urheilukalastuksen muoto.
Urheilukalastuksessa tai toiselta nimeltään viihdekalastuksessa pyritään nauttimaan kalastuksesta. Monet urheilukalastajat päästävät saaliinsa takaisin vesistöön, eivätkä pidä niitä itsellään. Perhokalastus käsitteenä on laajempi kuin monissa muissa kalastamislajeissa. Perhokalastukseen kuuluu merkittävän osana muunmuassa perhojen valmistaminen itse. Itse sidottujen perhojen valmistaminen vaatii tietotaitoa. Täytyy tietää millainen perho toimii missäkin olosuhteissa.
Perhon tarkoituksena on houkuttaa kaloja. Perhot tehdään usein kalan tai hyönteisen näköiseksi ja niistä yritetään tehdä mahdollisimman aidon näköisiä. Sivusta seuraajalle, lajia tuntemattolle henkilölle perhokalastus saattaa näyttää pelkältä vavan heiluttelulta sattumanvaraisesti.
Todellisuudessa perhokalastus vaatii paljonkin taitoa, jotta perho saadaan osumaan juuri oikeaan kohtaan, siihen missä kala ui. Parhain lopputulos perhokalastuksessa saadaan jos perho saadaan heitettyä kerralla oikeaan kohtaan. Monet heitot säikyttävät kalat pois tai paljastavat perhon syötiksi.
Kalan syödessä perhoa on vuorossa väsyttäminen. Pienikin kala voi antaa ison vastuksen ja kalan nostaminen pintaan ei ole niin helppoa kuin voisi kuvitella.
Vaikka perhokalastaja olisi väsyttänyt saalistaan pitkään, hän saattaa lopulta päästää kalan takaisin veteen. Kalastaminen kokemuksena on tärkein juttu, ei niinkään saalis. Perhokalastusta voi harrastaa erilaisissa vesistöissä, niin joilla, merillä kuin järvilläkin. Perhokalastuspaikkaa ei siis tarvitse lähteä etsimään kauas kotoa. Aloittelijalle perhokalastus voi vaikuttaa monimutkaiselta.
Tietoa ja välineitä on saatavilla loputtomiin. Suuri tiedonmäärä ja erilaiset ohjeet saattavat hämmentää.Ei kuitenkaan kannata pelästyä. Opettelemalla perusasiat on helppo lähteä kokeilemaan lajia. Aloittamisen jälkeen, kaiken tiedon joukosta alkaa hahmottamaan asioita eri tavalla.
Perhokalastajan tulee maksaa valtiolle kalastonhoitomaksu.